Ajatuksia ahdistuksesta
Ahdistus saa
olon tuntumaan hylätyltä
Ei ole enää ajatuksia
mielipiteitä
eikä toivoa
Jäljellä on tyhjä kuori Niinkuin olisi hylätty olemattomaan
synkkään tyhjyyteen
yksin
Yksinäisyys ja tuska
ottavat vallan ja kasvavat
kaikki muu ympärillä
haihtuu pois
-Isbe
näkymättömät kädet
kuristavat henkitorveani
tunteja putkeen
minua oksettaa ja huimaa
sydämeni paikalle on ilmestynyt taas
se rautainen paino
joka vaatii minua vajoamaan
maan alle
vajotessaan se repii
vatsalaukun mukaansa
en pysty hengittämään
en pysty liikkumaan
mielessäni ääni huutaa
lähestyvästä vaarasta
olen vankina kehossani
-IK
Heräsin väärällä jalalla
Onko mulla edes oikeaa jalkaa?
En halua nousta
En oikeastaan tiedä onko se halusta
vai jaksamisesta kiinni
Olen maannut niin kauan samassa asennossa että reiden ulkosivu on puutunut
Rintakehän alla tuntuu painetta
Tuskainen olo
Itkettää mutta itku ei tule
Vaihdan vihdoin asentoa
Mutta ei sekään ole hyvä
Sydän jyskyttää
Kämmenet ja jalat ovat nihkeät
Pikkusormea pistelee
Vaihdan taas asentoa, levoton olo
Huokaan syvään ja suljen silmät
Kissa nukkuu minua vasten
Onneksi en ole aivan yksin
-ENL
Yön pimeydessä se luokseni saapuu
Eikä se katoa vaikka on aamu
Kyyneleet pyyhin kun aamu sarastaa
Lapioin itseni sisältä paskaa
Ennen kuin huomaan
Yö on täällä
Ahdistus on taas minun päällä
Tiesin niiden taas saapuvan
Seurakseni kylmään maailmaan
En ole yksin
Tiedän et oot mun seuranain
En jää yksin
Sun kanssas matkaan pimeyteen
-Vertti
