Paniikkikohtauksen tunne

Yksin. Haluan olla yksin, mutta kaipaan lämpöäsi. Maailma huutaa minulle, en ole mitään. Jääkylmää kättäni polttaa kun pidät siitä kiinni, tunnut olevan kilometrien päässä. En saa sanaakaan suustani, mutta olemukseni huutaa kivusta. Yrität lohduttaa, mutten saa selvää sanoistasi. Kaikki painuu kasaan, maailman paino puristaa keuhkoni tyhjiksi. Tuhatpäinen joukko huutaa pääni sisällä käskien minua luovuttamaan. Kuin spiraalin vetämänä valun kylmään tyhjyyteen, ja maailma kaikkoaa sumuun. Yritän huutaa, mutta tyhjyys on vienyt ääneni. Ikuisuudelta tuntuvan hetken verran olen mustassa aukossa. Leijun keskellä tyhjyyttä tuhansien kivien puristaen minua kasaan. Jostain kaukaa kuulen vaimeaa huutoa. Mustat hahmot tuijottavat etäältä, joku kuiskii korvaani kauheita asioita.Yhtäkkiä havahdun, tyhjyyden keskeltä käsi vetää minut pois. Painat minut itseäsi vasten, kehosi lämpö polttaen vie minut turvaan. Painan pääni vasten rintaasi, kuulen sykkeesi. Vihdoin nousen takaisin todellisuuteen, äänet kaikkoavat mielestäni. Puristan itseni syliisi, pelkään päästää irti. Sydämesi syke saa hengitykseni tasaantumaan, lämpösi palauttaa minut maailman pinnalle. Kuulen lämpimät sanasi, olen elossa.

-Em